Uutiskirje 12/2023

1 TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA
2 MATKAILUN TULEVAISUUS
3 MATKAILUN JOULUSEMINAARI

1 TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA

Tekoäly avuksi arjen matkailutyöhön?

VisitKarelian Sanelma oli lokakuussa VisitFinlandin järjestämässä matkailun alueorganisaatioille suunnatussa tekoälytyöpajassa. Työpajasta jäi ennen kaikkea käteen käytännön vinkkejä, joita moni voisi hyödyttää ihan jokapäiväisessä työelämässä. Lisäksi päivä herätteli paljon ajatuksia siitä, miten jatkossa tekoäly voi helpottaa työtaakkaa monessa asiassa. Paljon, paljon mahdollisuuksia!

Alkuun on heti hyvä tiedostaa se, että tekoäly oppii. Siinä missä hakukoneessa jokainen haku pitää aina aloittaa alusta, voi tekoälyn kanssa jatkaa siitä mihin jäätiin. Jo siis pelkästään tässä säästää työaikaa jonkin verran. Yksi houkuttelevimmista asioista tekoälyn käyttämisessä onkin nimenomaan se; ajan säästäminen, koska tiettyjä työtehtäviä voi siirtää tekoälylle. Esimerkiksi matkailualalla tekoäly voi kirjoittaa sinulle erilaisia tekstejä, kuten somepostauksia ja tiivistelmiä. Lisäksi tekoäly voi suunnitella kanssasi strategiaa, aina somekalenterin luomisesta tiedotepohjien luomiseen ja erilaisien koosteiden luomisesta monikanavaisiin kampanjanäkyvyyksiin. Tekoäly voi myös tehdä kanssasi kohderyhmäanalysointia tai suunnitella, optimoida tuotekortit ja sisällön eri tuoteryhmille sopivammaksi ja pohtia miten hiljaista sesonkia saisi hyödynnettyä paremmin. Kaiken kaikkiaan siis, tekoäly voi ideoida ja sparrailla kanssasi – vähän kuin kollega, joka on käytössäsi 24/7 ja kelle voi suoraan antaa palautetta.

Toki tekoälyn käytössä on myös varjopuolensa, ja käyttäjän tulee tunnistaa riskit ja tiedostaa vastuut. Tarkistathan siis käyttämäsi tekoälyalustan tietoturvallisuuden ennen yksityisten tietojen jakamista sinne, ja tiedostathan omat vastuusi siitä, mitä saa jakaa eteenpäin ja mitä ei. Jos yrityksellä on käytössä Microsoftin palvelut, voi Microsoft Azure OpenAI olla hyvä vaihtoehto. Lisäksi voi olla, että tekoälyllä on vielä jostain yrityksistä tai alueista vaillinaiset tiedot, koska se oppii koko ajan lisää siitä, kun se saa lisää dataa. Siksi onkin erityisen tärkeää, että yrityksesi on jo verkossa. Tekoäly kun käyttää tiedonlähteenään vain joko verkosta löytyvää, tai sille erikseen syötettyä tietoa. Tästä syystä yrityksesi tulee olla löydettävissä. Kannattaa muuten myös testailla tekoälyä eri kielillä, sillä harvinaisemmista hakutuloksista saattaa löytyä erilaista tekstiä.

Näin pääset alkuun

Tässä lyhyttä muistilistaa tekoälyn käyttämiseen, ja etenkin alkuun pääsemiseen, pohjoiskarjalaiselle matkailuyritykselle:

• Käytä tekoälyä päivittäin.
  • Esim. Kiinnitä jokin tekoälysivusto (esim. ChatGPT) selaimellesi, jolloin se on heti käytössä, kun avaat koneen.
• Anna tekoälylle selkeät ohjeet, mitä toivot
  • Kerro tekoälyn tehtävä: ”Lyhennä tämä teksti 200 sanaan”, ”Kirjoita seuraava lause uudelleen menneessä aikamuodossa”, ”Tiivistä minulle tämän datan asiasisältö”, ”Mikä on parempi tapa sanoa tämä asia”, ”Listaa plussat ja miinukset” jne.
  • Kerro tekoälylle yleisö: ”Selitä tämä asia kuin olisin 12-vuotias”, ”Puhut saksalaisille luontomatkustajille, jotka tulevat ensimmäistä kertaa Pohjois-Karjalaan” jne.
  • Kerro tekoälyn rooli: ”Olet matkailumarkkinoija” jne.
• Kysy tekoälyltä neuvoa ihan käytännön asioihin
  • Esim. ”Mitä Excel-funktiota käytän, jotta saan selville X tästä datasta”, ”Mitkä ovat isoimmat kilpailijat X-toimialueella”
• Käytä, käytä enemmän, käytä vielä lisää. Siitä se lähtee!

Hyödynnä olemassa olevat vinkit!

Lisäksi jo olemassa olevia, käytännön esimerkkejä siitä, mihin tekoälyä käytetään jo matkailualalla. Näistä voi hyvinkin löytyä ideoita myös omaan työhön:

• Majoituspaikat:
  • Varaustilanne, kapasiteetti ja ennuste tulevaisuuteen
• Yrityksen maine:
  • Mitä meistä puhutaan ja miten siihen voi vaikuttaa
• Kiinnostus:
  • Mitkä aiheet ja kohteet kiinnostavat, minkälaista tuotesisältöä meidän pitää tehdä
• Ostopolku:
  • Milloin osto tapahtuu suhteessa matkaan ja mihin hetkeen mainonta pitää kohdentaa
• Asiakas- ja palvelukokemus:
  • Minkälaisia nämä ovat ja miten niitä voi parantaa
• Kohteessa vietetty aika:
  • Miten kohteessa vietetään aikaa, missä käydään
• Sää ja tapahtumat:
  • Miten sää tai tapahtumat vaikuttavat matkailijamääriin, miten voidaan ennakoida kävijämääriä ja optimoida henkilöresursseja, majoituskapasiteettiä jne.
• Taloudellisuus:
  • Mikä on matkailun vaikuttavuus taloudellisesti
• Kieli:
  • Erilaiset käännöstyöt. Huom. voi olla hyvä tarkistuttaa vielä natiivilla, riippuen kielestä.
• Asiakaspalvelun tehostaminen:
  • Nopeampi vastauksen muodostus, käsittelyaika, parantunut ongelmien ratkaisu
• Asiakkaille ylipäätään paremman palvelun tarjoaminen:
  • Matkan suunnittelu ja ideointi, virtuaalinen matkaopas, apuna budjetin ja reittien suunnittelussa
• Esimerkkejä yrityksistä, joissa AI on osana operaatiota:
  • Airbnb, Expedia ja Bookings.com. Lisäksi käytössä VisitFinlandilla mm. Ruskavahdissa, sisällöntuotannossa, apuna käännöksissä jne.

Hauskoja ja opettavaisia hetkiä tekoälyn kanssa!

2 MATKAILUN TULEVAISUUS

Terveiset What’s up with Nordic Momentum & Opportunities -seminaarista

VisitFinland järjesti jälleen matkailun What’s up -seminaarin 28.11.2023 Helsingissä, jossa paneuduttiin Suomen matkailuun nyt ja tulevaisuudessa eri näkökulmista. VisitKarelialta päivään osallistui Anna ja Sanelma, jotka kuulivat inspiroivia esitelmiä ja paneelikeskusteluja niin kansainvälisiltä kuin kotimaisiltakin matkailun asiantuntijoilta. Päivän aikana pohdittiin muun muassa, onko Nordic Momentum totta vai tarua ja miten matkailun trendit näkyvät pohjoisen matkailussa. Lisäksi kuultiin puheenvuoroja niin matkailun kehittämisen rahoituksesta, kansainvälisten yritystapahtumien näkymistä Suomessa, digitaalisista trendeistä kuin matkailijamittarin toiminnasta, tilastopalveluista ja asiakasryhmien tunnistamisesta. Tässä tulee tietoisku päivän annista, ja mitä pohjoiskarjalaisen matkailutoimijan kannattaisi erityisesti napata mukaan.

Pohjois-Euroopan matkailu on tasaisessa kasvussa, ja kasvun ennustetaan jatkuvan – etenkin hollantilaisten ja ranskalaisten keskuudessa. Heidän kiinnostuksensa pohjoismaita kohtaan on ollut huimassa nousussa covidin jälkeen, kun vastaavasti laskua on ollut espanjalaisten ja brittien keskuudessa. Laskua on ollut myös saksalaisten matkustajien osalta, vaikkakin Saksan markkinoilta katsoen Suomi on edelleen kohtuu hyvä, tasainen vaihtoehto lomalle 4 % matkailumarkkinaosuudellaan.

Ylipäätään eurooppalaisten matkustajien kasvu on kovassa kasvussa, verrattuna esim. kiinalaisten matkustajien -70 % laskuun. Eurooppalaiset matkustajat myös viihtyvät kohteessa useamman päivän, mitä aikaisemmin. Kuitenkin matkailu on edelleen aika lailla sesonkiluontoista, ja olisi tärkeää saada matkustajia tulemaan myös talvisesongin ulkopuolella. Viime aikoina on noussut esille keskusteluissa, että Suomi matkakohteena on nousevassa kiinnostuksessa ilmastonmuutoksen takia – esimerkiksi siitä näkökulmasta, että Välimeri kuumenee kovaa vauhtia, ja meillä on tarjolla viileyttä. Tämä ei kuitenkaan näy vielä esimerkiksi saksalaisten matkustajien keskuudessa. Onkin tärkeää tiedostaa että ”ilmastomuutos ei voi hoitaa hommaa puolestamme”, vaan meidän tulee itse markkinoida ja myydä kohteitamme aktiivisesti.

Ihmisten ostokäyttäytyminen on muuttunut ja matkustajat varaavat paljon enemmän etukäteen nyt mitä aiemmin. Tässä on mahdollisuus kasvuun! Aikainen markkinointi on nyt tärkeämpää mitä aikaisemmin, ja samalla tämä auttaa ennakoimaan. Lisäksi yhä useampi ostaa lennot suoraan lentoyhtiön sivuilta, mitä aiemmin. Lieneekö sama muiden matkailuaktiviteettien osalta? Tarkistathan siis omat nettisivusi kuntoon ja varmistat, että asiakkaan on helppo navigoida siellä! Toivottavasti käytät myös Instagramia, josta suositeltiin myös tarkistamaan, että ”Book now” -nappula on aktivoitu, sillä sen on todettu hyödyttävän yrityksiä hyvin. Lisähuomiona muuten, että ylipäätään Suomessa puhelimen kautta tehdyistä verkkokauppaostoksista jopa 47 % liittyy jollain tavalla matkailuun.

Erityisen huomioitavaa on jo aiemmin esille noussut tarve luksusmatkailun tarjoamiseen. Ns. premium-matkustajat, eli he ketkä matkustavat koneen etuosassa, ovat jopa +97 % kasvussa. Matkailutuotteen laadun on siis oltava erityisen hyvää! Lisäksi esille nousi se, että matkustajat usein haluavat tulla takaisin. Jos haluat tietää lisää eri asiakasryhmistä, kannattaa katsoa VisitFinlandin Matkailun kohderyhmät ja pohtia matkailutuotteitasi eri matkustajatyypin näkökulmista. Tämä auttaa myös omassa markkinoinnissa ja myynnissä.

–

Pohjoiseen matkustaneet ovat olleet erityisen vakuuttuneita ”Nordic Momentumista”, ja nimenomaan se fiilis ja tunnelma matkakohteesta ovat olleet monelle jopa lumoavaa ja ehdoton matkan kohokohta. Meille suomalaisille nämä asiat taas ovat yleensä jopa itsestäänselvyyksiä: puhdasta luontoa, turvallisuutta, perinteisiä mökkipäiviä ja monipuolista ulkoilua… Juuri nämä ovat niitä elämyksiä, yllätyksiä, eksoottisuutta, monipuolisuutta! Kuitenkin, on valitettavasti hyvin vaikea myydä fiilistä ja tunnelmaa – paljon vaikeampi, kuin vaikkapa ”sun and beach” -konseptia ja varmasti aurinkoista lomasäätä. Toisaalta taas, Suomeen matkustavat haluavat tutustua nimenomaan matkakohteeseen, verrattuna vaikkapa miten aurinkolomalla kelpaa melkeinpä ranta kuin ranta. Lisäksi Suomi tarjoaa WOW-elämyksiä, tehden matkakohteesta ainutlaatuisen ja muista erottuvan. Kaikesta huolimatta on syytä pitää mielessä, että Suomi on esimerkiksi monelle saksalaiselle matkakohde siinä missä muutkin – kilpailu on siis kovaa ja meidän täytyy tehdä paljon töitä pärjätäksemme.

Pohjois-Karjalan matkustajat jaottuvat suht ympärivuotisesti. Verrattuna esimerkiksi Lapissa, rannikolla ja saaristossa matkustus on hyvin kausiluontoista, kun taas pääkaupunkiseudulla kausivaihtelu on vähäisintä. Pohjois-Karjala on siis hyvin saanut pidettyä kuukausittaisen kävijämääränsä melko tasaisena. Ylipäätään, matkailu on ympärivuotisempaa kuin 2000-luvulla niin kotimaisten kuin ulkomaisten matkailijoiden parissa.

Lisää matkailutilastoja voi katsoa Rudolf-palvelusta. Erityisen kiinnostavaa saattaa olla mökkitilastot ja muut matkustajatilastot nimenomaan Pohjois-Karjalan alueella. Palvelussa nimittäin pystyy valita aluekohtaiset tilastot, eli pääset itse tarkastelemaan vaikkapa vain Pohjois-Karjalan matkailua. Sivustolla oleva video opastaa palveluun, jonka jälkeen voit rohkeasti kokeilla interaktiivista palvelua haluamallasi tavalla.

Lopuksi vielä annettiin tietoa matkailun kehittämisen rahoituksesta. Näistä kannattaa suoraan katsoa Outi Kaiholan esitykseltä täältä ja tutkia, löytyisikö sieltä sopivaa apurahaa tai mahdollisuutta juuri sinulle.

Ylle on tiivistetty pääpointteja puheenvuoroista Olivier Pontilta (Forward Keys), Ulf Sonntagilta (NIT – Institüt for Tourismus), Ossi Nurmelta (Tilastokeskus), Juri Mäeltä (RedNote), Nicole Pagelsilta (Moder), Essi Ahtolalta ja Antti Mäkelältä (Embassy of Design) sekä Outi Kaiholalta (TEM/Ely).

Katso kaikki päivän esitykset